Asuntojen reaalihinnat: hinnat inflaatio huomioiden
Nimellinen hinta kertoo, montako euroa asunnosta maksetaan. Reaalihinta kertoo, paljonko se on suhteessa muihin hintoihin. Tilastokeskuksen pitkä hintasarja näyttää, missä asuntojen hinnat ovat nyt verrattuna 1980-luvun kuplaan, vuoteen 2000 ja viime vuosien huippuun.
Nimellinen ja reaalinen hinta
Tilastokeskus on seurannut vanhojen osakeasuntojen hintoja samalla indeksillä vuodesta 1988. Indeksissä on oikaistu myytyjen asuntojen koostumuksen muutokset, kuten asuntojen ikä, joten se kuvaa samanlaisen asunnon hinnan muutosta.
Indeksistä julkaistaan kaksi versiota. Nimellinen indeksi kertoo, miten hinnat ovat muuttuneet euroina. Reaali-indeksi on nimellinen indeksi jaettuna kuluttajahintaindeksillä, eli se kertoo, miten asuntojen hinnat ovat muuttuneet suhteessa muihin hintoihin. Molemmissa vuoden 2000 keskiarvo on 100.
Koko maan hinnat inflaatio huomioiden
Nimellisesti asuntojen hinnat ovat koko maassa nyt 55 % korkeammat kuin vuonna 2000. Inflaatio huomioiden ne ovat 2,6 % alle vuoden 2000 tason. Muihin hintoihin suhteutettuna asunto maksaa siis suunnilleen saman verran kuin vuosituhannen vaihteessa.
Reaalihinnat olivat korkeimmillaan vuonna 2010. Nimelliset hinnat nousivat vielä vuoteen 2022 asti, yhteensä 16 %. Muut hinnat nousivat samaan aikaan nopeammin, joten reaalihinta laski 5,6 %. Nimellisestä huipusta hinnat ovat nyt 17 % ja reaalisesta huipusta 30 % alempana.
Vertailukohta: 1990-luvun alun romahdus
Sarjan alussa on 1980-luvun lopun hintakupla. Koko maan reaalihinnat olivat korkeimmillaan vuonna 1989 ja laskivat vuoteen 1995 mennessä 49 %. Nimellisesti pudotus oli 39 %.
Nyt reaalihinnat ovat koko maassa 24 % alle kuplan huipun. Nykyinen lasku reaalisesta huipusta on 30 %, ja se on kertynyt noin 16 vuodessa. 1990-luvun pudotus kesti noin 7 vuotta.
Pääkaupunkiseutu ja muu Suomi
Koko maan luku on kahden erilaisen kehityksen keskiarvo. Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat 15 % yli vuoden 2000 tason ja muualla Suomessa 17 % alle.
Muualla Suomessa reaalihinnat ovat laskeneet vuodesta 2010, yhteensä 37 %. Pääkaupunkiseudulla huippu tuli vasta vuonna 2021, ja lasku on ollut nopeampi: 31 % noin 5 vuodessa. 1990-luvun alussa pääkaupunkiseudun reaalihinnat laskivat 55 % noin 4 vuodessa.
Reaalihinnat kaupungeittain
Taulukossa ovat kaupungit, joille Tilastokeskus julkaisee sarjan koko jaksolta, sekä pääkaupunkiseudun kehyskunnat. Ensimmäinen luku vertaa nykyistä reaalihintaa vuoden 2000 tasoon ja toinen reaaliseen huippuun. Indeksi kertoo muutoksen: sama luku kahdessa kaupungissa ei tarkoita samaa neliöhintaa.
| Alue | Vuodesta 2000 | Huipusta |
|---|---|---|
| Helsinki huippu 2021 |
+28 % | −31 % |
| Turku huippu 2021 |
+18 % | −30 % |
| Tampere huippu 2021 |
+14 % | −27 % |
| Espoo-Kauniainen huippu 2021 |
+4 % | −29 % |
| Kokkola huippu 2014 |
+2 % | −37 % |
| Porvoo huippu 2007 |
+2 % | −35 % |
| Rovaniemi huippu 2010 |
±0 % | −24 % |
| Vaasa huippu 2011 |
−6 % | −32 % |
| Joensuu huippu 2011 |
−12 % | −46 % |
| Vantaa huippu 1989 |
−16 % | −41 % |
| Oulu huippu 2006 |
−16 % | −32 % |
| Kehyskunnat huippu 1989 |
−16 % | −42 % |
| Hämeenlinna huippu 2010 |
−17 % | −42 % |
| Kuopio huippu 2007 |
−18 % | −41 % |
| Lahti huippu 1989 |
−18 % | −43 % |
| Jyväskylä huippu 2011 |
−21 % | −40 % |
| Pori huippu 2013 |
−22 % | −41 % |
| Seinäjoki huippu 2011 |
−23 % | −40 % |
| Kotka huippu 2007 |
−24 % | −49 % |
| Rauma huippu 2011 |
−28 % | −48 % |
| Lappeenranta huippu 2006 |
−29 % | −46 % |
| Mikkeli huippu 2014 |
−32 % | −52 % |
| Kajaani huippu 2011 |
−32 % | −49 % |
| Kouvola huippu 1989 |
−40 % | −62 % |
Reaalihinnat ovat alle vuoden 2000 tason 17 alueella taulukon 24 alueesta. Helsinki on ainoa alue, jolla reaalihinnat ovat nyt korkeammat kuin 1980-luvun kuplan huipulla. Näillä alueilla reaalihintojen huippu on yhä 1980-luvun kuplassa: Vantaa, Kehyskunnat, Lahti ja Kouvola.
Mitä reaalihinta kertoo ostajalle
Reaalihinta vertaa asuntojen hintaa muihin kulutushintoihin. Se ei kerro, paljonko asunnon ostaminen vaatii tuloista, koska siihen vaikuttavat myös palkat ja lainan korko. Saman reaalihinnan asunto on raskaampi maksaa, kun korko on korkea. Matala reaalihinta ei siksi yksin tarkoita, että asunto olisi helppo ostaa.
Indeksi on myös koko alueen keskiarvo. Yksittäisen asunnon hintaan vaikuttavat sen kunto, taloyhtiön remontit ja sijainti alueen sisällä. Niiden suuruusluokat ovat euroina artikkelissa Asunnon hintaan vaikuttavat tekijät, ja oman kohteen arvion voi laskea etusivulla ilmoituslinkistä.
Kuntien neliöhinnat kahdelta vuosikymmeneltä ovat artikkelissa 20 vuotta asuntojen hintoja. Ne ovat nimellisiä euroja, ja ne kattavat myös pienet kunnat, joille pitkää indeksisarjaa ei julkaista.
Miten luvut on laskettu
- Lähde: Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hintaindeksi (StatFin 15it), neljännesvuosittain 1988Q1–2026Q3*, kerros- ja rivitalot yhteensä.
- Reaalihinta on Tilastokeskuksen reaalihintaindeksi: alueen nimellinen indeksi jaettuna koko maan kuluttajahintaindeksillä.
- Vuoden 2000 taso on vuoden 2000 neljännesten keskiarvo, ja huippu on sarjan korkein neljännes. Kuplan huippu haetaan vuosilta 1988–1990 ja laman pohja sen jälkeen vuoteen 1999 mennessä.
- Uusimmat neljännekset ovat ennakkotietoja (tähdellä merkityt), ja ne tarkentuvat seuraavissa julkistuksissa.
- Indeksi kuvaa muutosta, ei hintatasoa. Alueiden neliöhinnat ovat aluesivuilla.