20 vuotta asuntojen hintoja: missä ne ovat nousseet ja laskeneet eniten

Kokonaiskuva: yksi maa, kaksi markkinaa

Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen toteutuneet kauppahinnat kunnittain vuodesta 2006 alkaen. Kun jakson alun (2006–2008) ja lopun (2023–2025) hintatasoa verrataan jokaisessa kunnassa, josta on riittävästi kauppoja, tulos on tämä: neliöhinta on noussut 120 kunnassa ja laskenut 79 kunnassa – yhteensä mukana on 199 kuntaa.

Kansallinen keskiarvo ei siis kerro juuri mitään. Listan kärjen ja hännän ero on 122 prosenttiyksikköä: kärjessä Inari (+72 %) ja hännässä Polvijärvi (−50 %).

Missä hinnat ovat nousseet eniten

Kärjessä on kolme erilaista tarinaa: matkailun vetämä Lappi ja saaristo, suurten kaupunkien kehyskunnat, joihin muuttoliike on levinnyt, sekä muutama Pohjanmaan kunta, jossa lähtötaso oli poikkeuksellisen matala.

Missä hinnat ovat laskeneet eniten

Toinen ääripää on maantieteellisesti keskittyneempi kuin kärki: Itä-Suomi ja Kaakkois-Suomi hallitsevat listaa. Näissä kunnissa neliöhinta on tänään nimellisestikin selvästi matalampi kuin jakson alussa, eli asunnon silloin ostanut on menettänyt rahaa jo ennen inflaation huomioimista.

Suurimmat kaupungit

Suuret kaupungit eivät ole yksi ryhmä. Pääkaupunkiseudun sisälläkin ero on iso, ja osassa yli 100 000 asukkaan kaupungeista nousu on jäänyt niin pieneksi, ettei se ole pysynyt yleisen hintatason perässä.

Käänne: kasvu loppui noin viisi vuotta sitten

Yllä olevat luvut kattavat lähes kaksi vuosikymmentä, ja ne peittävät alleen sen, että suunta on viime vuosina vaihtunut. Kun sama laskenta tehdään vain jaksolle 2020–2021 → 2024–2025, nousevia kuntia on enää 57 kuntaa 176:sta. Taulukossa ovat tämän lyhyen jakson viisi nousijaa ja viisi laskijaa:

Suurten kaupunkien koko 2006–2025 -nousu on siis kertynyt ennen tätä jaksoa. Se on ostajalle olennainen ero: pitkän aikavälin tilasto kertoo, missä kysyntä on rakenteellisesti, mutta se ei ole ennuste seuraavasta viidestä vuodesta.

Kerrostalo vai rivitalo

Talotyyppien ero on pienempi kuin alueiden ero, mutta se on olemassa ja systemaattinen. Mediaanikunnassa kerrostaloasuntojen neliöhinta on muuttunut +11 % ja rivitaloasuntojen +8 % (126 ja 133 kuntaa). Kerrostalokanta on keskittynyt kasvaviin keskustoihin ja rivitalokanta niitä ympäröiviin taajamiin, joten ero heijastaa enemmän sijaintia kuin talotyyppiä sinänsä.

Miten luvut on laskettu

• Lähde: Tilastokeskuksen StatFin-taulu osakeasuntojen hinnoista kunnittain (2006–2025). Samat luvut, joita palvelun kaupunki- ja aluesivut käyttävät.
• Päätepisteet ovat 3 vuoden keskiarvoja (2006–2008 ja 2023–2025), kauppamäärillä painotettuna. Yksittäinen vuosi on pienessä kunnassa muutaman kymmenen kaupan otos, jolloin päätepisteen valinta ratkaisisi järjestyksen.
• Mukana ovat kunnat, joista on vähintään 30 kauppaa molemmissa päissä. Rajaus pudottaa pienimmät kunnat, joiden luku olisi kohinaa.
• Luvut ovat nimellisiä euroja, eikä inflaatiota ole oikaistu. Yleinen hintataso on noussut jaksolla selvästi, joten jokaisen rivin reaalinen kehitys on nimellistä heikompi ja osa lievästi nousseista kunnista on tosiasiassa laskenut. Vertailu kuntien välillä on silti pätevä – inflaatio kohtelee niitä samalla tavalla.
• Keskihinta ei ole sama kuin yksittäisen asunnon arvo. Kuntatason luvussa ei ole vakioitu asuntojen kokoa, kuntoa tai ikää, joten kannan muuttuminen (esimerkiksi uudistuotannon aalto) siirtää keskiarvoa ilman että yhdenkään asunnon arvo muuttuu.

Yksittäisen alueen luvut löytyvät tarkemmin alueiden hakemistosta postinumerotarkkuudella, ja oman kohteen arvion voi laskea etusivulla ilmoituslinkistä.