Väestönkasvu ja asuntojen hinnat: missä väki vähenee, hinnat laskevat
Kunnissa, joissa väki on kasvanut, asuntojen hinnat ovat nousseet, ja kunnissa, joissa väki on vähentynyt, ne ovat laskeneet. Yhteys laskettuna Tilastokeskuksen aineistosta kunnittain, ja mitä väestöennuste sanoo suurimmista kaupungeista.
Väki ja hinnat kulkevat yhdessä
Vertailussa ovat kunnat, joista Tilastokeskus julkaisee asuntojen kauppahinnat ja joissa kauppoja on tarpeeksi jakson kummassakin päässä, yhteensä 195 kuntaa. Kunkin kunnan väkiluvun muutosta vuosina 2014–2024 verrataan asuntojen neliöhinnan muutokseen samalla jaksolla.
Yhteys on vahva. Kun kunnat jaetaan väestönmuutoksen mukaan viiteen yhtä suureen ryhmään, asuntojen hinnat ovat muuttuneet näin:
| Väestönmuutos | Kuntia | Hinnat |
|---|---|---|
| −21 % … −13 % | 39 | −22 % |
| −13 % … −9 % | 39 | −19 % |
| −9 % … −4 % | 39 | −8 % |
| −4 % … +2 % | 39 | −1 % |
| +2 % … +21 % | 39 | +12 % |
Väestönmuutoksen ja hintamuutoksen korrelaatio on 0,73. Kunnissa, joissa väki väheni yli 5 %, hinnat laskivat mediaanilla 18 %. Niitä on 111. Kunnissa, joissa väki kasvoi yli 5 %, hinnat nousivat mediaanilla 14 %. Niitä on 32.
Inflaatio huomioiden
Kuluttajahinnat nousivat samalla jaksolla 22 %. Inflaatio huomioiden hinnat laskivat mediaanilla jokaisessa viidenneksessä, myös niissä kunnissa, joissa väki kasvoi nopeimmin. Hintojen pitkä kehitys inflaatio huomioiden on artikkelissa Asuntojen reaalihinnat.
Suurimmat kaupungit
Taulukossa ovat vertailun 12 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan. Viimeinen sarake on Tilastokeskuksen väestöennuste vuodesta 2024 vuoteen 2045.
| Kunta | Väki | Hinnat | Ennuste |
|---|---|---|---|
| Helsinki | +11 % | +20 % | +22 % |
| Espoo | +21 % | +16 % | +32 % |
| Tampere | +17 % | +23 % | +24 % |
| Vantaa | +18 % | ±0 % | +27 % |
| Oulu | +10 % | +21 % | +16 % |
| Turku | +12 % | +29 % | +19 % |
| Jyväskylä | +10 % | +6 % | +11 % |
| Kuopio | +8 % | +2 % | +15 % |
| Lahti | +2 % | −11 % | +2 % |
| Pori | −3 % | −11 % | −5 % |
| Joensuu | +5 % | −5 % | +4 % |
| Kouvola | −10 % | −12 % | −15 % |
Yhteys ei ole sääntö yksittäisessä kunnassa. Suurista kaupungeista selvin poikkeus on Vantaa: väki kasvoi 18 %, mutta hinnat pysyivät lähes ennallaan.
Mitä väestöennuste kertoo
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väki kasvaa vuoteen 2045 mennessä 62 kunnassa vertailun 195 kunnasta. Ennuste jatkaa pitkälti viime vuosien kehitystä: sen ja kuntien viimeisen kymmenen vuoden väestönmuutoksen korrelaatio on 0,95.
Ennuste ei kerro asuntojen hinnoista suoraan mitään. Se on laskelma siitä, miten väki muuttuu, jos syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike jatkuvat viime vuosien kaltaisina. AsuntoAnalyysin arvio ei käytä sitä. Kunnan oma ennuste on sen kaupunkisivulla aluehakemistossa.
Miten luvut on laskettu
- Hinnat: Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat kunnittain (StatFin 13mx), kaikki talotyypit. Päätepisteet ovat kolmen vuoden keskiarvoja (2013–2015 ja 2023–2025) kauppamäärillä painotettuina, ja kunnassa on oltava vähintään 30 kauppaa kummassakin päässä.
- Väkiluku: Tilastokeskuksen postinumeroalueiden väestötiedot (Paavo) koottuina kunnittain alueen nimessä olevan kunnan mukaan.
- Ennuste: Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain.
- Viidennekset ovat yhtä suuria ryhmiä väestönmuutoksen mukaan, ja ryhmän luku on sen kuntien hintamuutosten mediaani.
- Korrelaatio kertoo yhteydestä, ei syystä. Kunta, jonne muutetaan, on usein myös kunta, jossa on työpaikkoja ja palveluja.